maanantai 3. kesäkuuta 2013

Palsta-alueella tervehditään naapuria

Huh hellettä!

Kun elohopea huitelee lähempänä kolmeakymmentä astetta, täytyy palstalla käydä kasteluhommissa aamuin illoin. Menin tässä nimittäin tekemään jo uusintakylvöjä, joten tietyt alat on pakko pitää kosteina. Myöskin hiljattain maahan istutetut kaalintaimet ovat hätää kärsimässä, jos maa kuivahtaa. Hommaa siis piisaa viljelyn saralla, mutta onneksi juuri alkoi kesäloma.

Työrytmi on tietenkin vielä päällä, joten olen polkaissut palstalle aamuisin jo kahdeksan kieppeillä. On mahtavaa puuhata aamuaikaan ja kuunnella lintujen laulua. Aamulla palstoilla on vain vähän porukkaa - jokunen eläkeläinen tai kesälomalainen. Ilta-aikaan alueella on enemmän kuhinaa. Keskipäivisin - kuumimpaan aikaan - olen suosiolla pysytellyt poissa viljelyksiltä.

Sosiaalinen ulottuvuus


Ennen kuin aloin tähän viljelytouhuun, en osannut kuvitella, miten suomalainen ihminen on palstalla niin sosiaalinen ja avoimen hyväntuulinen. Kun menee alueelle, astuu ikään kuin toiseen todellisuuteen. Jokainen naapuri on tullut esittäytymään, ja myös kaukaisemmatkin viljelijät tervehtivät ja saattavat jäädä vaihtamaan muutaman sanan ohi kulkiessaan. Naapureiden kanssa on luontevaa jutella, sillä aihealueet liittyvät lähinnä kasvimaan asioihin. 

Palstalla jokainen viljelijä on tasa-arvoinen. Kullakin on yksi aari ja samat mahdollisuudet hyödyntää tuo maapala haluamallaan tavalla. Ammatin tai muiden henkilökohtaisten asioiden perään ei kysellä. Pitkäaikaiset viljelijät ovat ystävystyneet keskenään, ja toisten palstoja pidetään silmällä - tai kastellaan sopimuksen mukaan - jos ei itse ole paikalla. Palstaviljelijät kuuluvat keskenään samaan heimoon, aivan kuten karavaanarit. Palstaviljely on elämäntapa. (hehkutusta?)


keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Vielä ehdit osallistua blogiarvontaan!

Arvonta suoritetaan perjantaina 31.5. klo 20.

Osallistu  tästä.

Onnea arvontaan!

T. Johanna

PÄIVITYS 1.6. Arvonnan voittaja on Kaisla. Onneksi olkoon! Tarvitsen yhteystietosi istutuslapion postittamista varten. :)

lauantai 25. toukokuuta 2013

Toukokuun lopun kasvukatsaus

Porkkana?
Pari tervetullutta sadepäivää on takana. Olemme saaneet pitää taukoa kasteluhommista. Nyt saa hämmästellä palstalla tapahtunuttta kasvupyrähdystä. Myös rikkaruohojen kasvu on kiihtynyt. Esimerkiksi porkkanapenkistä sai hakemalla hakea kahta suoraa riviä samanlaista kasvia. Noviisi kun ei vielä erota toivottua kasvustoa ei-toivotusta. Tässä muutamia kitkemisurakan jälkeen otettuja kuvia.

Sipuli
Keltasipuli kukoistaa, mutta valitettavasti punasipuleista osa näyttää mädäntyneen. Naapurin konkari kertoi vasta, ettei sipulille (eikä myöskään perunalle) anneta vettä. Noiden pienten punasipulien kohdalla vahinko oli jo tapahtunut. Kuivalla kaudella annoin nimittäin vettä myös sipuleille. Suunnitelmissa on korvata pilalle menneet istukkaat uusilla.

Peruna

Peruna on noussut pinnalle, ja taimet näyttävät terhakoilta. Annabelle-lajike on matalakasvuinen, joten multausta varten ei varmaan kannata odottaa varren pituuskasvua. Osa perunoista on vielä pinnan alla, mutta multaamme nämä suurimmat taimet nyt viikonlopun aikana.

Hernettä on kylvetty sekaviljelyhenkisesti sinne tänne, kumppanuuskasvien kanssa samoihin penkkeihin


Kaalintaimet istutettu


Kuskasin tällä viikolla palastalle parvekeen lattiatilaa vieneet kaalin taimet. Paikkansa penkissä saivat ruusukaali, parsakaali, keräkaali ja kukkakaali. Kaalipenkkeihin upposi kaalin lisäksi ostosamettikukkia sinne tänne kasvinsuojelutarkoitukseen. Myös itsekasvattuja kehäkukan taimia löytyy nyt palstan eri puolilta. Vielä pitää löytää kiinankaalin taimi, jonka voisi istuttaa kaalimaan tuholaispyydykseksi.

Lisäkylvöjä


Heitimme miehen kanssa eilen maahan vielä muutamia siemeniä. Olimme olleet siinä uskossa, että palstalle ei enää mahdu mitään. Tilaa on kuitenkin vielä ihan hyvin, joten maahan on nyt kylvetty punajuurta ja härkäpapua. Myös aitohunajakukka sai oman puolen metrin kaistaleensa. Yritämme luoda puskurivyöhykettä palstan yhden raja-alueen eteen. Toisella puolella ei nimittäin ole viljelijää näkynyt, ja massiivinen voikukkaketo on vyörymässä uhkaavasti meidän puolelle. Aitohunajakukka on "maanparannuskasvi, joka myös vie tehokkaasti tilaa rikkaruohoilta". Katsotaan, pitääkö tuotepakkauksen kuvaus paikkansa.


sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Mansikan kukinta pitää topsy-puikon kiireisenä

Parvekkeen mansikkamaa on puhjennut kukkaloistoon. Koska parveke on kolmannessa kerroksessa ja lasitettu, ovat luomupölyttäjät harvinaisia vieraita.

Pölyttäjän virkaa hoitaa kuvassa näkyvä korvanpuhdistuspuikko. Mansikkaan ei muodostu marjaa ellei pölytystä tapahdu.




Homma on ihan helppo. Puikkoa pyöräytetään kevyesti kaikkien kukkien pinnalla, jolloin siitepöly kulkeutuu oikeaan paikkaan. Kuvassa näkyy hedelmöittynyt kukka, josta on kehittymässä maukas korona-marja. Raakileiden muodostumisen jälkeen mansikkaa on syytä kastella runsaasti. Vesi ei kuitenkaan saa jäädä ruukkuun seisomaan.





Parvekkeen lattiapintaa peittää palstalle menevien tamien sekalainen joukko. Kuvassa on myskikurpitsa ja meloni. Kuinkakohan monta kertaa erinäinen taimi on meinannut jäädä kantapään alle? Onneksi näistä päässee pian eroon, ja parvekkeen oma kasvukausi pääsee kunnolla vauhtiin. Mansikoiden lisäksi parvekkeella on tarkoitus kasvattaa tomaattia ja basilikaa. Paprikakin olisi tiettty olennainen elementti kesän omavaraisissa salaattiaineksissa.







Näkösuojaksi yhdelle lasiseinustalle kasvaa juuri lehteen puhjennut imukärhivilliviini, joka takertuu imukuppimaisesti kiinni myös sileään pintaan. Köynnös on voimakaskasvuinen, ja sen lehdet muuttuvat syksyllä tulipunaisen värisiksi. Äkkiseltään katsottuna nuori lehti muistuttaa kannabiksen lehteä. Tässä on siis tarjolla naapureille mahdollista kiikaroitavaa kesäiltojen ratoksi.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Pissaa penkkiin ja kasvit kiittää

Markkinoille on tullut monenmoista muovipakkauksessa myytävää luonnonlannoitetta. Mitä ihmettä?! Saita palstaviljelijä ei tuhlaa rahaa paketoituun p***aan, kun kerran tavaraa on tarjolla ilmaiseksikin.

Keltainen kulta


Halvin ja helpoin tapa luomulannoittaa on käyttää virtsaa. Yksinkertaisesti, virtsaa laitetaan kasteluveteen laimennussuhteessa 1:10. Virtsassa on ravinteita ja hivenaineita tasapainoisesti kasvien tarvitsemassa suhteessa. Miehen kanssa pohdittiin, kumman virtsa on tujumpaa kamaa. Se jää nähtäväksi kasvukauden edetessä. Lisätietoja virtsan lannoitekäytöstä löytyy mm.  Biohalon sivulta.

torstai 16. toukokuuta 2013

Penkistä pilkistää retiisi ja nauris!

Tasan viikko sitten, helatorstaina, kylvimme siemeniä maahan. Suorakylvövalikoimaan kuuluu porkkanaa, palsternakkaa, keräsalaattia, kevätsipulia, vesikrassia, tilliä, persiljaa, naurista, retiisiä ja hernettä. Siementen kylvämisen lisäksi istutin perunan sekä kelta- ja punasipulin istukkaat. Herne- ja vesikrassikylvöksiä lukuun ottamatta kaikki on peitetty hallaharsolla. Kuvasta näkyy, kuinka paakkuista palstan maa on. Syynä siihen on tekemämme maanmuokkausmoka, josta voi lukea aiemmasta postauksesta.

Vedenkantoa selkä vääränä


Koska kylvös on pidettävä tasaisen kosteana - ja vettä on viikon aikana satanut vain nimeksi - olemme joutuneet käyttämään kasteluun aikaa vähintään 0,5-1h joka päivä. Yksi neliömetri imee sen 20-30l vettä. Kun vesipiste ei ole ihan oman palstan nurkalla, käy kastelukannujen kantaminen kunnon ylävartalotreenistä. Meillä on kyllä letkukin, mutta sitä ei ole viitsinyt virittää joka päivä - varsinkaan silloin, kun alueella on ollut paljon porukkaa. Olenkohan koskaan toivonut vesisadetta näin hartaasti?


Laiska ennakoi rikkaruohojen invaasion


Kuten kuvasta huomaa, (rikka)ruoho on naapurin puolella vihreämpää. Ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä rikkaruohojen leviäminen pysäytetään mustalla aluskankaalla, joka toimii katteena. Sitä paitsi, palstan edellinen viljelijä oli käyttänyt sivukaistaletta polkuna. Haluan minimoida polkujen määrän, ja ottaa myös tuon - mielestäni turhan - kulkureitin viljelykäyttöön. Katteen päälle on tarkoitus istuttaa kurpitsaa/melonia/kurkkua hallanvaaran mentyä. Olemme ikään kuin huomaamatta nimenneet muovin viereisen alueen "virkistysalueeksi". Siinä voi muovituoleista käsin fiilistellä palstaviljelyn ihanuutta ja syödä eväitä. Tärkeä alue siis.


maanantai 13. toukokuuta 2013

Etanat - nuo kasvimaan pikku perkeleet

Mistä näitä kotiloita oikein tulee?!!


Helatorstain jälkeen on erilaisia kotiloita ilmestynyt vähän sinne sun tänne. Etanoiden pyydystäminen ansoihin, niiden kerääminen ja kuumalla vedellä tappaminen on useassa lähteessä mainittu keino etanoista eroon pääsemiseksi.


Luonnonmukainen torjunta


Kasvimaa kukoistamaan -luennolla annettiin vinkkejä luonnonmukaiseen kasvinsuojeluun. Tässä on luennolta poimittu lista niistä tekijöistä ja toimenpiteistä, joilla voidaan vaikuttaa tuholaisten määrään:
  • maanparannus
  • kohtuullinen lannoitus
  • kasvinvuorottelu
  • lajikevalinta
  • kasvutiheys
  • viljelytoimien ajoitus
  • harsokate
  • houkutuskasvit
  • tuhka, kalkki, turve
  • keräys, pyydystys
  • kasvien pukeminen
  • koivutisleen levitys kasvimaan ympäri (pitää myyrät ja etanat ulkopuolella)
  • kaneli, mustapippuri (pitää kanit ja muurahaiset loitolla)
  • liima-ansat eli keltainen paperi, jonka päällä kaksipuoleinen teippi (etanoille)
  • kaulus kaaleille
  • puhdas multa ja työvälineet
  • terve lisäysaineisto
  • saastuneiden kasvien hävitys
  • rautafosfaatti etanoiden torjumiseen (täysin luonnonmukainen)
Tököteistä olemme ehtineet kokeilla kanelia ja rautafosfaattia. Meillä oli nimittäin kaapissa kaksi kanelipussia, joiden parasta ennen -päiväys oli lähestymässä. Mauste kiertää nyt rinkinä palstan ympäri. Siitä ei varmasti mitään haittaakaan voi olla?

Toiseksi, etanoiden häätämiseen kokeillaan rautafosfaattia. Etanasirote Ferramol 200g maksoi Prismassa 8,95€. Pakkaus on pieneen kokoonsa nähden riittoisa, sillä rakeita levitetään vain teelusikallinen neliömetrille. Pakkauksen mukaan: "Syötyään Ferramolia etanat hakeutuvat koloihinsa ja päättävät siellä päivänsä. Ne katoavat siten täysin näkyvistä." Kuulostaa hyvältä, vai mitä? :)

Hyödyllistä:

Yrttitarha -sivuston kasvinsuojelu-teksti

lauantai 11. toukokuuta 2013

Noviisi uhmaa: peruna istutettu ennen toukokuun toista puoliskoa

Joku nauraa noviisin malttamattomuudelle, mutta tehty mikä tehty. Tällä viikolla lämmenneeseen maahan on istutettu peruna ja sipuli. Myös kaikki maahan huhti-toukokuussa suoraan kylvettävien kasvien siemenet ovat nyt mullan alla.

Lämpötilat ovat täällä sisämaan puoleisessa Helsingissä olleet sitä luokkaa, että piruako sitä toukokuun jälkimmäistä puoliskoa odottelemaan. Öisinkään lukemat eivät ole olleet edes lähellä nollaa. Yöllä maa jäähtyy, mutta sen takia viljelys on kauttaaltaan hallaharson peitossa.

Viiden vuorokauden sääennuste yltää tuonne toukokuun toiselle puolelle asti, ja meidän alueelle on luvattu +16 - 20 C°:n päivälämpötiloja. Yön lukemat ovat vastaavasti +5 ja +9 C°:n välillä. Mikäli säätila alkaa viiletä, on varuiksi mustaa aluskangasta, jota voi levittää yöksi hallaharson päälle.

Perunan kanssa suositellaan varoivaisuutta


Perinteisesti peruna kylvetään täällä Etelä-Suomessa toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla, sillä kasvi on hallanarka. Maan lämpötilan tulisi olla +7 C°. Poikkeuksena tästä on varhaisperuna Hankkijan Timo, joka sietää kylmää maata. Oma lajikkeemme on uusi tulokas Annabelle.


Eloonheränneitä kivikkokasveja



torstai 9. toukokuuta 2013

Kriittinen kuluttaja ei haksahda kauppojen kasvusäkkeihin

Toissakeväänä tuttavani kertoi lukeneensa viimeisimmästä uutuudesta eli Biolanin kasvusäkistä. En voinut ymmärtää ehdotusta kalliin ja epäesteettisen tuotteen sijoittamisesta parvekkeelleni. Kasvusäkin sisältöhän on vain lannoitettua turvemultaa! Jos haluaisin välttämättä kasvattaa kasvini rumassa muovipussissa, ostaisin halvan multasäkin, puhkaisisin siihen muutaman reiän ja heittäisin sisään kanankakkaa.

Suurissa multafirmoissa hyötykasvivillitys osattiin ennustaa juuri oikeaan aikaan. Nyt - kun parvekeviljely on trendikäs, jokaisen tiedostavan kaupunkilaisen harrastus - on kasvusäkkejä tarjolla joka lähtöön. Kun selailee valikoimaa, tulee sellainen vaikutelma, että esimerkiksi mansikkaa, yrttejä tai perunaa on mahdotonta kasvattaa muutoin, kuin sille tarkoin suunnitellussa kasvusäkissä.

Itse olen kasvattanut kaikki parvekekasvini ruukuissa. Ruukut on hankittu enimmäkseen huuto.netin kautta, puoli-ilmaiseksi. Kierrätyksen hengessä myös muoviset ruoka-astiat sopivat viljelyyn mainiosti, kunhan niiden pohjaan tekee pari reikää. Kuvassa näkyvät astiat (oranssi ruukku poislukien) olen saanut UniCafesta.




tiistai 7. toukokuuta 2013

Mansikkamaa parvekkeelle

Ostin sunnuntaina 18 kpl mansikantaimia. Korona-lajikkeen marjoja kuvataan mm. suuriksi, erittäin hyvänmakuisiksi ja soveltuviksi sekä tuorekäyttöön että säilöntään.

Alkuperäinen idea oli istuttaa suurin osa mansikoista palstalle ja jättää vain jokunen yksilö parvekemarjaksi. En kuitenkaan ole ihan varma palstan soveltuvuudesta mansikkamaaksi. Tiedonhaun perusteella maan tulisi olla multava ja ilmava. Useassa lähteessä mainitaan myös, että hyvä paikka on sellainen, jossa on edellisenä vuonna kasvatettu palkokasveja. Kivikova ja tiivis maa kaipaa parannusta - eli suunnitelmat elävät.

Taimet saavatkin tulevan kesän kasvuympäristönsä ruukuista. Kriteerinä mansikkaruukulle on se, että vesi pääsee valumaan sen läpi. Ruukkujen alla ei ole lautasia eivätkä potit ole suojaruukkujen sisällä. Palstalla tulevalle mansikka-alueelle kylvetään hernettä. Parvekkeella kokoa kasvat kasvit siirretään sinne vasta syksyllä. Jos hyvin käy, sitä ennen partsilta kerätään kunnon sato :)

Mansikoiden lisäksi parvekkeella on tällä hetkellä pari orvokki-lobelia-asetelmaa. 

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Turvetta ja kanankakkaa, maahan nakkaa...

Maanmuokkausmoka

Viikonloppuna parannettiin maailman lisäksi maata. Savi on tiivis maalaji, joten maanparannus on tärkeä osa palstan vuosihuoltoa (ks. aiempi postaus aiheesta).

Maanmuokkaus, jonka toteutettiin muutama päivä sitten, sujui ennakko-oletuksia helpommin. Maa ei ollut niin tiivistä ja vaikeasti muokattavaa, kuin olin luullut. Ihmettelimme jopa ääneen, oliko muokkaus todella niin helppoa.

Ei ollut. Maan rakenne on nimittäin muuttunut täysin muutamassa päivässä. Käännetty aines on kuivunut kivenkoviksi savilohkareiksi. Se, mikä hajosi viimeksi kumisaappaan alla, tarvitsee nyt porakonetta lohjetakseen. Pellolle ei siis päässytkään levittämään maanparannetta, kuten olimme kaavailleet. Tai pääsi, mutta sitä edelsi useamman tunnin koettelemus. Yrityksenä oli saada murikat hajalle. Eniten harmittaa se, että tämä on ihan oma moka. Olin kyllä lukenut, että savimaata ei kannata muokata möykyiksi keväällä. Jostain syystä emme olleet noudattaneet ohjetta.


Lohkareet saisivat olla enintään 1cm halkaisijaltaan, jotta maa olisi hyvää viljeltäväksi. Kuvan kappaleet ovat keskimäärin nyrkin kokoisia. Urakka jatkuu pikkuhiljaa kylvöjen lähestyessä...

Kanankakka-turveseos palstalle toimitettuna, kiitos


Levitimme turve-kanankakka-seoksen. Otimme osaa alueen yhteistilaukseen, jossa ostimme 30€:lla 200l muhkeaa maanparannusainetta ja luonnonmukaista lannoitetta palstalle kuljetettuna.



Koska savimaata ei tarvitse kalkita joka vuosi, jätämme toimenpiteen väliin. Myöskin lannoittamisen suhteen olemme varovaisia. Emme halua olla siinä tilanteessa, että kasvien juuret palavat liikalannoittamisen seurauksena. Nyt maahan heitetyn kanankakka-satsin lisäksi lannoitetta annetaan kasvukaudella kasteluveden mukana. Tarkoituksena on käyttää luonnonmukaisesti nokkoskäytettä, viherlannoitetta ja virtsaa. Luit oikein.

Syksyllä on tarkoitus teettää maan koostumuksen kartoitus eli maa-analyysi. Siksi vasta syksyllä, että kevät on kuulemma ruuhkautunut ammattiviljelijöiden lakisääteisesti teettämien analyysien takia.

Raparperi ja mansikantaimia


Päädyin tänään taas Plantageniin. Ostoslistalla oli kukkia yhteen työjuttuun. Perimmäinen syy oli ehkä alitajuisesti jokin muu. Halusin takaisin viljelyn suunnittelu- ja unelmointivaiheeseen ennen maanmuokkausmielipahaa?

Töihin menevien kasvien lisäksi ostin raparperin (9,90€) ja kolme 6 kpl:n mansikantaimikennoa (a' 7,99). Mansikkalajike - korona - oli mietittynä etukäteen. Suurin osa taimista menee palstalle, mutta jokunen saa jäädä parvekkeelle. No, ajautuihan sinne ostoskärryyn myös muutama parvekekukka...


lauantai 4. toukokuuta 2013

Kuvia parvekeviljelystä

Vaikka palstaviljely tuottaakin hieman päänvaivaa, on palstanoviisi parvekeviljelyn konkari. Tässä kuvia toissakesän viljelyksistä.

Lämpöä vaativat kasvit - kuten tomaatti ja chili habanero - menestyivät kasvihuoneenomaisella lasitetulla parvekkeella hyvin.








 Alkukesästä - ennen parvekkeen rehevöitymistä - tein muutamia kukkahankintoja. Puutarhamyymälästä mukaani päätyi orvokkeja ja lobeliaa. Ruukkuruusu oli alunperin huonekasvi, joka sai uuden kasvupaikan parvekkeelta.



 Salaattia puskee vähän joka paikasta. Taustalla laventeli ja ruohosipuli.
Kurkku - taustalla juurakosta kasvatetut liljat

Orvokki-lobelia-asetelma ja ruukkuruusu




Kuukausimansikkaa amppelissa.






Pensastomaatti
Tänä kesänä parvekkeella on tarkoitus viljellä tomaattia, basilikaa, kukkia ja ehkä mansikkaa. Toissakesän projektissa kasvatin parvekkeen syötävät kasvit siemenistä, mutta koska nyt ikkunalaudat ovat täynnä palstalle meneviä taimipotteja, hankitaan parvekekasvit valmiina taimina.


keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Savimaan muokkausta

Tänään vappupäivänä päästiin suunnitteluhommista itse asiaan. Maa näyttää urakan jälkeen tältä. Jee!

Maanmuokkaushomma ei ollutkaan yhtään niin työlästä, kun olin pelännyt. Rehkimme miehen kanssa palstalla talikon ja lapion kanssa yhteensä kolme tuntia.

Voi olla, että viime päivien sääolosuhteet mahdollistivat maanmuokkauksen helpohkon toteutuksen. Maan pinta oli ehtinyt kuivua. Pari viikkoa sittenhän palsta oli vielä ihan vetinen, ja vaikutti todella tiiviiltä. Voimaa sai käyttää ainoastaan vanhoja käytäviä ja reunan ruohoaluetta kääntäessä.

Maa-aineksen seassa on runsaasti lieroja. Ihan yhtä kivaa ei ollut huomata voikukan alkuja vähän siellä sun täällä. Toisaalta ne oli helppo kerätä juurineen, kun maahan pääsi käsiksi talikon kanssa. Voikukat ja pari kotiloa laitettiin muovipussissa roskiin.

Ruohosipulilöydös





maanantai 29. huhtikuuta 2013

Ostamassa puutarhatyökaluja? Älä maksa liikaa, jos voit saada halvalla

Ilmaista palstaviljely ei suinkaan ole. Maavuokran (42€/vuosi) lisäksi rahanmenoa syntyy välineiden hankkimisesta sekä kasvatettavien kasvien siemenistä tai taimista.

Ennen ainoatakaan hankintaa kannattaa miettiä tarkkaan, mitä viljelyssä todella tarvitsee. Toinen asia on tietenkin hintojen vertaileminen. Olen huomannut, että puutarhamyymälät ja alan erikoisliikkeet - nettikaupat mukaan lukien - eivät todellakaan ole sieltä halvimmasta päästä. Jos jostain löydät myynnissä olevia käytettyjä puutarhatyökaluja, niin onneksi olkoon! Ainakaan Tori.fi:n tai Huutonetin sivuilta ei viimeisen kuukauden ajan viikottaisella skriinauksella ole haaviin jäänyt mitään varteenotettavaa.

Omiksi ostopaikoiksi ovat hintavertailujen ja tarjousten perusteella valikoituneet Tarjoustalo, Lidl ja Biltema. Hintojen lisäksi valintakriteerinä on ollut myös tuotteiden tukevuus ja ergonomisuus. Tässä on erittely hankkittujen tuotteiden ostopaikoista ja hinnoista:

kastelukannu 10l 3,95€ Tarjoustalo
pistolapio 9,95€ Tarjoustalo
talikko, ergonominen 16,95€ Biltema
puutarhasarja (2x istutuslapio, kitkemistyökalu, möyhennin) 2,99€ Biltema
piikkiharava 5,99€ Lidl
kuokka 5,99€ Lidl
puutarhakäsineet (6 kpl:n tarjous) 10€ Plantagen (Huom! Esimerkiksi Tarjoustalosta olisi saanut huomattavasti edullisemmin)


hallaharso 1x10m  2x 3,95€ Lidl
hallaharso 3x5m 3,99€ Biltema
aluskangas 3x5m 2x 6,99€ Lidl

Edellä listattujen välineiden lisäksi olen hankkinut siemeniä, turvepotteja ja kaksi pientä marjapensasta (ks. aiempi postaus aiheesta).

Ostoslistalla on vielä mm. vedenkeräystynnyri, jonka ostopaikan suhteen kaikki vinkit ovat tervetulleita. Sen lisäksi rahaa täytyy varata vielä maanparannukseen ja lannoitukseen. Näin aluksi otan osaa yhteistilaukseen, jossa palstalle toimitetaan isompi satsi turve/kanankakka-seosta. 200l annos maksaa kuljetuksen kanssa 30€.

Postailen tuosta maanparannuksesta lähiaikoina. Mukavaa vappua kaikille!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Osallistu arvontaan - palkintona Fiskarsin istutuslapio



Osallistuneiden kesken arvotaan 31.5.2013 klo 20:00 Fiskarsin tyylikäs leveä istutuslapio viola.

Arvontaan voi osallistua jättämällä tähän postaukseen viestin.


Toisen arvontalipukkeen saa, kun linkittää tämän arvonnan omaan blogiinsa.


Kolmannen arvontalipukkeen saa, kun ryhtyy Ongelmanratkaisua aarilla -blogin seuraajaksi.

PÄIVITYS 1.6. Arvonnan voittaja on Kaisla. Onneksi olkoon! Tarvitsen yhteystietosi istutuslapion postittamista varten. :)


lauantai 27. huhtikuuta 2013

Muistiinpanoja Kasvimaa kukoistamaan -luennolta

Osallistuin 23.4.Työväenopiston järjestämälle luennolle Kasvimaa kukoistamaan. Luennoitsijana Malmitalolla oli hortonimi ja puutarhaopettaja Kirsi Tuominen. Tässä on otteita tekemistäni muistiinpanoista.

Satoa voi palstalta odottaa keskimäärin


  • peruna 1-2kg/m2
  • vihannes 1-2kg/rivimetri


Savimaan maanparannus


  • 5-10 cm kerros hiekkaa ja 3-5 cm kerros eloperäistä maanparannusainetta sekoitetaan maahan joka kevät tai joka toinen kevät muokkauksen yhteydessä


Eloperäiset maanparannusaineet


  • maanparannusturve
  • turvemulta
  • kompostimulta
  • viherlannoitus


Viherlannoitus


  • esimerkiksi veriapila, aitohunajakukka, auringonkukka ja tattari (Tuomisen mielestä tattari on paras)
  • kannattaa kerätä syksyllä kompostiin

Kateen käyttäminen

  • kate suojaa kasvia/maata ja helpottaa hoitoa
  • viherkatetta saa ruohosilpusta ja rikkakasveista - pitää huomioida kuitenkin se, että kaikki kasvit eivät tykkää, jos tulee runsaasti typpeä
  • muovikatetta voi käyttää esimerkiksi kurpitsan, kurkun ja mansikan viljelyksessä
  • puukatetta ei kannata käyttää vihanneksilla puusta lähtevän hajun takia (siirtyy kasviksiin)

Kalkitus

  • neutraali maa paras
  • sadevesi ei ole nykyään niin hapanta kuin ennen
  • kalkkiteollisuus perinteisesti Suomessa vahva, joten kalkin käyttöä markkinoitu runsaasti
  • perunamaata ei kalkita
  • ylläpitokalkitus 0,7dl/m2/vuosi tai 2-4dl/m2 joka 3-5 vuosi
  • savimaalle riittää kalkitus joka 5. vuosi
  • myös puun tuhkalla voi kalkita - silloin määrä on 1dl/m2
  • kalkitus eri aikaan kuin lannoitus

Lannoitus

  • ravinnetilaa voi arvioida esimerkiksi nokkosen, peipin tai jauhosavikan avulla - hyvässä maassa kasvaa rikkaruohoja
  • kompostoinnin kautta ravinteet takaisin maahan (esimerkiksi naatit)
  • viherkäyte: 10l vettä ja 1kg tuoreita kasviksia (tai 200g kuivattua) - annetaan käydä 2 vkoa
  • virtsaa voi hyvin käyttää - laimennussuhde 1:10
  • maa-analyysin (n. 50-60€) teettäminen on suositeltavaa - usein maita lannoitetaan liikaa
Lisäksi luennon aiheisiin kuului mm. vuoroviljely, kumppanuuskasvit sekä kasvinsuojelu. Niistä löytyykin hyvin tietoa netistä.

Vastaavalle luennolle osallistumista voi suositella lämpimästi. Asiaa tuli paljon ja selkeästi esiteltynä 1,5 tunnin ajan.


Hankintoja ja esikasvatusta

Koska kevät on tänä vuonna noin kaksi viikkoa myöhässä, ei palstalle ole asiaa vielä, ennen maan kuivahtamista. Maanmuokkaus on ohjelmassa viikon kuluttua, jolloin ensimmäiset kylvöt tehdään.

Huhtikuun hankintoja

Suuntasin viime viikonloppuna Vantaan Plantageniin. Keltanokkana kuvittelin Plantagenin olevan puutarha-alan Ikea. Harmikseni huomasin ostaneeni sieltä ylihinnalla esimerkiksi puutarhakäsineitä ja sipulin istukkaita. Ainakin Tarjoustalosta käsineitä olisi saanut tuplamäärän maksamallani hinnalla. Prismasta puolestaan olisi löytynyt istukassipulit edullisemmin. Hyvänä ostoksena pidän silti kahta marjapensasta (a' 5,99), jotka toistaiseksi lekottelevat lasitetulla parvekkeellamme. Kovin pieniähän nuo vielä ovat, mutta ehkä parin vuoden päästä tuottavat jo kohtuullisen sadon.

Siemenperunat

Olohuoneen lattialle on levittäytynyt perunoita laakeilla vadeilla. Lajikkeista annabelle vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta. Sitä löytyikin Oulunkylän K-Raudasta. Siemenperunoiden pienin pakkauskoko oli siellä 5kg, joista palstapuutarhalle kaavailtu 10 neliön perunamaa vetää n. 3kg. Jäljelle jäävillä kahdella kilolla teen ideaalitilanteessa vaihtokauppan raparperiin. Treidaus on kai palstoilla yleistä? 5kg:n pottusatsi maksoi 10€. K-Raudasta mukaan lähti myös punasipuleiden istukaspussi. Prismassa olisi tuokin ollut halvempi, sain todeta seuraavana päivänä.

Perunoiden idätykseen ja istutukseen liittyy paljon ristiriitaisia ohjeita. Summa summarum perunaa voi idättää joitakin viikkoja sisätiloissa, valossa, vaikka suositus olisi n. 10-15 asteen lämpötila. Peruna istutetaan maahan toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Lajikohtaiset ohjeet - kuten kylvöetäisyys - kannattaa googlata.

Kasvien valintaan vaikuttaa makumieltymykset ja kylmäsäilytysmahdollisuudet

Koska tieto palstan saamisesta tuli vasta huhtikuussa, rajasi ajankohta automaattisesti pois tammi-maaliskuussa esikasvatettavat kasvit. Lajikkeet valittiin makumieltymyksen ja varastoinnin rajoitusten perusteella. Meillä ei ole jääkaapin ja pienehkön pakastimen lisäksi muita viileitä säilytystiloja, joten pyrin kasvattamaan satoa sen verran, mitä kahden hengen taloudessa pystyy syömään tai pieniin tilohin säilömään.

Kasvimaalla on järkevää kasvattaa syötävien kasvien lisäksi ns. houkutus- ja viherlannoituskasveja. Houkutuskasvin - kuten kehäkukan - tehtävänä on vetää puoleensa kasvien kimppuun hyökkäävät tuholaiset. Viherlannoituskasvi - kuten herne tai auringonkukka - sitoo maahan typpeä ja palauttaa kompostoinnin kautta maahan ravinteita.

Taimikasvatus turveruukuissa

Taimikasvatusta varten hankin Prismasta Jiffy-turveruukkuja ja -pellettejä. Kompakteissa ruukuissa kasvattaminen on siistiä puuhaa eikä ruukku jää taimikasvatusvaiheen jälkeen pyörimään nurkkiin, sillä se haudataan maan alle istutuksen yhteydessä. Yhdelle potille hintaa tulee n. 0,3€. Mullassa taimettaminen olisi tietenkin edullisempaa.

Noin viikon kuluttua kylvöstä joitakin sirkkalehtieä on pulpahtanut pintaan. Huolta herätti pottien sisäpinnoilla havaittu home. Tämä johtuu ilmeisesti liian märästä kasvualustasta ja huonosta ilmanvaihdosta pottien ympärillä. Home ei ole kasville haitallinen, mutta se voi aiheuttaa viljelijälle allergiaoireita.

Työvälinetarjouksia

Työvälineistä hankittuna on pistolapio (alle 10€!) ja 10 l:n kastelukannu (alle 4€!)  Tarjoustalosta, pieni Fiskarsin istutuslapio K-Raudasta sekä Plantagenin puutarhahanskoja. Tämän viikonlopun projektina on metsästää halpa ja hyvä talikko. Maanantaille luvassa on poikkeaminen Lidliin katsastamaan tarjoukseen tulevan (alle 6€:n!) piikkiharavan tukevuus!

Keltanokka palstaa perustamassa

Kaikki alkaa huhtikuussa 2013


Huhtikuun puolessa välissä tuli tieto palstan vapautumisesta. Olisin saanut kasvimaan yhden vuoden jonotuksen jälkeen jo viime kesänä, mutta koko kesän pituisen ulkomaanmatkan takia en ottanut sitä vastaan. Yksi palsta-alueiden säännöistä pakottaa viljelemään eli ehdotukseni kasvukauden pituisesta kesannosta sai täystyrmäyksen. Jonon pituuden piti alunperin olla 2-3 vuotta. Arvio ei ihan täysin kerro todellista jonotusaikaa, sillä useampi ilmoittaunutut ei kuulemma olekaan enää tarjousajankohtana kiinnostunut tai tavoitettavissa puhelimitse. En saanut käsiini vuoden 2013 jonotustilannetta Helsingissä, mutta viitteitä saa viime vuodelta
Kaupunkiviljelyn tekemästä jonotustilannekatsauksesta.

Yllätyksiä mullan seasta


Maapläntti sijatsee Helsingissä, savisella maaperällä. Savinen maa on ymmärrykseni mukaan tiivis, ja maanparannusta tulee tehdä paljon. Palstan historiasta en tiedä muuta kuin sen, että edellinen viljelijä on ilmeisesti istuttanut palstalle joitakin monivuotisia kasveja. Huhtikuun puolessa välissä maasta puskee ainakin timjamia, minttua ja viinisuolaheinää - mikäli lajinmäärityksessäni en mene ihan metsään. Yrttien lisäksi palstalla on muutama monivuotinen pensas. Tosin näitä maasta sojottavia paljaita tikkuryhmiä en kyennyt tunnistamaan. Yksi saattaisi olla herukka ja yksi on ehkä karviainen.

Googlettamista ja kirjastovierailuja


Kaiken kattavaa tietoa kasvimaalla viljelystä ei ole aivan helppoa löytää. Internetistä ja puutarhaopuksista kootut tiedonmuruset ovat usein myös keskenään ristiriitaisia. Kun kasvimaata perustamassa on täysi noviisi, saa palstan suunnitteluvaiheen tiedonhakuun uppoamaan jopa tunteja päivässä. Mikä hemmetti on heilurihara? Tarvitaanko talikkoa ja kuokkaa? Miten ikinä opin tunnistamaan rikkakasvit? Mistä löydän edullisimmat puutarhanhoitovälineet ja siemenet? Tappaako homehtunut turveruukku taimen? Kuukalenteri, biodynaaminen, täh?

Blogi


Ongelmanratkaisua aarilla -blogi arkistoi kasvimaaan perustamisen vaiheet sekä viljelykauden tapahtumat. Periaatteena on viljellä luonnonmukaisesti ja ostaa välineet mahdollisimman edullisesti.