Palsta-alueella tervehditään naapuria

Huh hellettä!

Kun elohopea huitelee lähempänä kolmeakymmentä astetta, täytyy palstalla käydä kasteluhommissa aamuin illoin. Menin tässä nimittäin tekemään jo uusintakylvöjä, joten tietyt alat on pakko pitää kosteina. Myöskin hiljattain maahan istutetut kaalintaimet ovat hätää kärsimässä, jos maa kuivahtaa. Hommaa siis piisaa viljelyn saralla, mutta onneksi juuri alkoi kesäloma.

Työrytmi on tietenkin vielä päällä, joten olen polkaissut palstalle aamuisin jo kahdeksan kieppeillä. On mahtavaa puuhata aamuaikaan ja kuunnella lintujen laulua. Aamulla palstoilla on vain vähän porukkaa - jokunen eläkeläinen tai kesälomalainen. Ilta-aikaan alueella on enemmän kuhinaa. Keskipäivisin - kuumimpaan aikaan - olen suosiolla pysytellyt poissa viljelyksiltä.

Sosiaalinen ulottuvuus

Ennen kuin aloin tähän viljelytouhuun, en osannut kuvitella, miten suomalainen ihminen on palstalla niin sosiaalinen ja avoimen hyväntuulinen. Kun menee alueelle, astuu ikään kuin toiseen todellisuuteen. Jokainen naapuri on tullut esittäytymään, ja myös kaukaisemmatkin viljelijät tervehtivät ja saattavat jäädä vaihtamaan muutaman sanan ohi kulkiessaan. Naapureiden kanssa on luontevaa jutella, sillä aihealueet liittyvät lähinnä kasvimaan asioihin. 

Palstalla jokainen viljelijä on tasa-arvoinen. Kullakin on yksi aari ja samat mahdollisuudet hyödyntää tuo maapala haluamallaan tavalla. Ammatin tai muiden henkilökohtaisten asioiden perään ei kysellä. Pitkäaikaiset viljelijät ovat ystävystyneet keskenään, ja toisten palstoja pidetään silmällä - tai kastellaan sopimuksen mukaan - jos ei itse ole paikalla. Palstaviljelijät kuuluvat keskenään samaan heimoon, aivan kuten karavaanarit. Palstaviljely on elämäntapa. (hehkutusta?)

Vielä ehdit osallistua blogiarvontaan!

Arvonta suoritetaan perjantaina 31.5. klo 20.

Osallistu  tästä.

Onnea arvontaan!

T. Johanna

PÄIVITYS 1.6. Arvonnan voittaja on Kaisla. Onneksi olkoon! Tarvitsen yhteystietosi istutuslapion postittamista varten. :)

Toukokuun lopun kasvukatsaus

Porkkana?

Pari tervetullutta sadepäivää on takana. Olemme saaneet pitää taukoa kasteluhommista. Nyt saa hämmästellä palstalla tapahtunuttta kasvupyrähdystä. Myös rikkaruohojen kasvu on kiihtynyt. Esimerkiksi porkkanapenkistä sai hakemalla hakea kahta suoraa riviä samanlaista kasvia. Noviisi kun ei vielä erota toivottua kasvustoa ei-toivotusta. Tässä muutamia kitkemisurakan jälkeen otettuja kuvia.

Sipuli

Keltasipuli kukoistaa, mutta valitettavasti punasipuleista osa näyttää mädäntyneen. Naapurin konkari kertoi vasta, ettei sipulille (eikä myöskään perunalle) anneta vettä. Noiden pienten punasipulien kohdalla vahinko oli jo tapahtunut. Kuivalla kaudella annoin nimittäin vettä myös sipuleille. Suunnitelmissa on korvata pilalle menneet istukkaat uusilla.

Peruna

Peruna on noussut pinnalle, ja taimet näyttävät terhakoilta. Annabelle-lajike on matalakasvuinen, joten multausta varten ei varmaan kannata odottaa varren pituuskasvua. Osa perunoista on vielä pinnan alla, mutta multaamme nämä suurimmat taimet nyt viikonlopun aikana.

Hernettä on kylvetty sekaviljelyhenkisesti sinne tänne, kumppanuuskasvien kanssa samoihin penkkeihin

Kaalintaimet istutettu

Kuskasin tällä viikolla palastalle parvekeen lattiatilaa vieneet kaalin taimet. Paikkansa penkissä saivat ruusukaali, parsakaali, keräkaali ja kukkakaali. Kaalipenkkeihin upposi kaalin lisäksi ostosamettikukkia sinne tänne kasvinsuojelutarkoitukseen. Myös itsekasvattuja kehäkukan taimia löytyy nyt palstan eri puolilta. Vielä pitää löytää kiinankaalin taimi, jonka voisi istuttaa kaalimaan tuholaispyydykseksi.

Lisäkylvöjä

Heitimme miehen kanssa eilen maahan vielä muutamia siemeniä. Olimme olleet siinä uskossa, että palstalle ei enää mahdu mitään. Tilaa on kuitenkin vielä ihan hyvin, joten maahan on nyt kylvetty punajuurta ja härkäpapua. Myös aitohunajakukka sai oman puolen metrin kaistaleensa. Yritämme luoda puskurivyöhykettä palstan yhden raja-alueen eteen. Toisella puolella ei nimittäin ole viljelijää näkynyt, ja massiivinen voikukkaketo on vyörymässä uhkaavasti meidän puolelle. Aitohunajakukka on "maanparannuskasvi, joka myös vie tehokkaasti tilaa rikkaruohoilta". Katsotaan, pitääkö tuotepakkauksen kuvaus paikkansa.

Mansikan kukinta pitää topsy-puikon kiireisenä

Parvekkeen mansikkamaa on puhjennut kukkaloistoon. Koska parveke on kolmannessa kerroksessa ja lasitettu, ovat luomupölyttäjät harvinaisia vieraita.

Pölyttäjän virkaa hoitaa kuvassa näkyvä korvanpuhdistuspuikko. Mansikkaan ei muodostu marjaa ellei pölytystä tapahdu.

Homma on ihan helppo. Puikkoa pyöräytetään kevyesti kaikkien kukkien pinnalla, jolloin siitepöly kulkeutuu oikeaan paikkaan. Kuvassa näkyy hedelmöittynyt kukka, josta on kehittymässä maukas korona-marja. Raakileiden muodostumisen jälkeen mansikkaa on syytä kastella runsaasti. Vesi ei kuitenkaan saa jäädä ruukkuun seisomaan.

Parvekkeen lattiapintaa peittää palstalle menevien tamien sekalainen joukko. Kuvassa on myskikurpitsa ja meloni. Kuinkakohan monta kertaa erinäinen taimi on meinannut jäädä kantapään alle? Onneksi näistä päässee pian eroon, ja parvekkeen oma kasvukausi pääsee kunnolla vauhtiin. Mansikoiden lisäksi parvekkeella on tarkoitus kasvattaa tomaattia ja basilikaa. Paprikakin olisi tiettty olennainen elementti kesän omavaraisissa salaattiaineksissa.

Näkösuojaksi yhdelle lasiseinustalle kasvaa juuri lehteen puhjennut imukärhivilliviini, joka takertuu imukuppimaisesti kiinni myös sileään pintaan. Köynnös on voimakaskasvuinen, ja sen lehdet muuttuvat syksyllä tulipunaisen värisiksi. Äkkiseltään katsottuna nuori lehti muistuttaa kannabiksen lehteä. Tässä on siis tarjolla naapureille mahdollista kiikaroitavaa kesäiltojen ratoksi.

Pissaa penkkiin ja kasvit kiittää

Markkinoille on tullut monenmoista muovipakkauksessa myytävää luonnonlannoitetta. Mitä ihmettä?! Saita palstaviljelijä ei tuhlaa rahaa paketoituun p***aan, kun kerran tavaraa on tarjolla ilmaiseksikin.

Keltainen kulta

Halvin ja helpoin tapa luomulannoittaa on käyttää virtsaa. Yksinkertaisesti, virtsaa laitetaan kasteluveteen laimennussuhteessa 1:10. Virtsassa on ravinteita ja hivenaineita tasapainoisesti kasvien tarvitsemassa suhteessa. Miehen kanssa pohdittiin, kumman virtsa on tujumpaa kamaa. Se jää nähtäväksi kasvukauden edetessä. Lisätietoja virtsan lannoitekäytöstä löytyy mm.  Biohalon sivulta.

Penkistä pilkistää retiisi ja nauris!

Tasan viikko sitten, helatorstaina, kylvimme siemeniä maahan. Suorakylvövalikoimaan kuuluu porkkanaa, palsternakkaa, keräsalaattia, kevätsipulia, vesikrassia, tilliä, persiljaa, naurista, retiisiä ja hernettä. Siementen kylvämisen lisäksi istutin perunan sekä kelta- ja punasipulin istukkaat. Herne- ja vesikrassikylvöksiä lukuun ottamatta kaikki on peitetty hallaharsolla. Kuvasta näkyy, kuinka paakkuista palstan maa on. Syynä siihen on tekemämme maanmuokkausmoka, josta voi lukea aiemmasta postauksesta.

Vedenkantoa selkä vääränä

Koska kylvös on pidettävä tasaisen kosteana - ja vettä on viikon aikana satanut vain nimeksi - olemme joutuneet käyttämään kasteluun aikaa vähintään 0,5-1h joka päivä. Yksi neliömetri imee sen 20-30l vettä. Kun vesipiste ei ole ihan oman palstan nurkalla, käy kastelukannujen kantaminen kunnon ylävartalotreenistä. Meillä on kyllä letkukin, mutta sitä ei ole viitsinyt virittää joka päivä - varsinkaan silloin, kun alueella on ollut paljon porukkaa. Olenkohan koskaan toivonut vesisadetta näin hartaasti?

Laiska ennakoi rikkaruohojen invaasion

Kuten kuvasta huomaa, (rikka)ruoho on naapurin puolella vihreämpää. Ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä rikkaruohojen leviäminen pysäytetään mustalla aluskankaalla, joka toimii katteena. Sitä paitsi, palstan edellinen viljelijä oli käyttänyt sivukaistaletta polkuna. Haluan minimoida polkujen määrän, ja ottaa myös tuon - mielestäni turhan - kulkureitin viljelykäyttöön. Katteen päälle on tarkoitus istuttaa kurpitsaa/melonia/kurkkua hallanvaaran mentyä. Olemme ikään kuin huomaamatta nimenneet muovin viereisen alueen "virkistysalueeksi". Siinä voi muovituoleista käsin fiilistellä palstaviljelyn ihanuutta ja syödä eväitä. Tärkeä alue siis.

Etanat - nuo kasvimaan pikku perkeleet

Mistä näitä kotiloita oikein tulee?!!

Helatorstain jälkeen on erilaisia kotiloita ilmestynyt vähän sinne sun tänne. Etanoiden pyydystäminen ansoihin, niiden kerääminen ja kuumalla vedellä tappaminen on useassa lähteessä mainittu keino etanoista eroon pääsemiseksi.

Luonnonmukainen torjunta

Kasvimaa kukoistamaan -luennolla annettiin vinkkejä luonnonmukaiseen kasvinsuojeluun. Tässä on luennolta poimittu lista niistä tekijöistä ja toimenpiteistä, joilla voidaan vaikuttaa tuholaisten määrään:

• maanparannus
• kohtuullinen lannoitus
• kasvinvuorottelu
• lajikevalinta
• kasvutiheys
• viljelytoimien ajoitus
• harsokate
• houkutuskasvit
• tuhka, kalkki, turve
• keräys, pyydystys
• kasvien pukeminen
• koivutisleen levitys kasvimaan ympäri (pitää myyrät ja etanat ulkopuolella)
• kaneli, mustapippuri (pitää kanit ja muurahaiset loitolla)
• liima-ansat eli keltainen paperi, jonka päällä kaksipuoleinen teippi (etanoille)
• kaulus kaaleille
• puhdas multa ja työvälineet
• terve lisäysaineisto
• saastuneiden kasvien hävitys
• rautafosfaatti etanoiden torjumiseen (täysin luonnonmukainen)

Tököteistä olemme ehtineet kokeilla kanelia ja rautafosfaattia. Meillä oli nimittäin kaapissa kaksi kanelipussia, joiden parasta ennen -päiväys oli lähestymässä. Mauste kiertää nyt rinkinä palstan ympäri. Siitä ei varmasti mitään haittaakaan voi olla?

Toiseksi, etanoiden häätämiseen kokeillaan rautafosfaattia. Etanasirote Ferramol 200g maksoi Prismassa 8,95€. Pakkaus on pieneen kokoonsa nähden riittoisa, sillä rakeita levitetään vain teelusikallinen neliömetrille. Pakkauksen mukaan: "Syötyään Ferramolia etanat hakeutuvat koloihinsa ja päättävät siellä päivänsä. Ne katoavat siten täysin näkyvistä." Kuulostaa hyvältä, vai mitä? :)

Hyödyllistä:

Yrttitarha -sivuston kasvinsuojelu-teksti