Turvetta ja kanankakkaa, maahan nakkaa...

Maanmuokkausmoka

Viikonloppuna parannettiin maailman lisäksi maata. Savi on tiivis maalaji, joten maanparannus on tärkeä osa palstan vuosihuoltoa (ks. aiempi postaus aiheesta).

Maanmuokkaus, jonka toteutettiin muutama päivä sitten, sujui ennakko-oletuksia helpommin. Maa ei ollut niin tiivistä ja vaikeasti muokattavaa, kuin olin luullut. Ihmettelimme jopa ääneen, oliko muokkaus todella niin helppoa.

Ei ollut. Maan rakenne on nimittäin muuttunut täysin muutamassa päivässä. Käännetty aines on kuivunut kivenkoviksi savilohkareiksi. Se, mikä hajosi viimeksi kumisaappaan alla, tarvitsee nyt porakonetta lohjetakseen. Pellolle ei siis päässytkään levittämään maanparannetta, kuten olimme kaavailleet. Tai pääsi, mutta sitä edelsi useamman tunnin koettelemus. Yrityksenä oli saada murikat hajalle. Eniten harmittaa se, että tämä on ihan oma moka. Olin kyllä lukenut, että savimaata ei kannata muokata möykyiksi keväällä. Jostain syystä emme olleet noudattaneet ohjetta.

Lohkareet saisivat olla enintään 1cm halkaisijaltaan, jotta maa olisi hyvää viljeltäväksi. Kuvan kappaleet ovat keskimäärin nyrkin kokoisia. Urakka jatkuu pikkuhiljaa kylvöjen lähestyessä...

Kanankakka-turveseos palstalle toimitettuna, kiitos

Levitimme turve-kanankakka-seoksen. Otimme osaa alueen yhteistilaukseen, jossa ostimme 30€:lla 200l muhkeaa maanparannusainetta ja luonnonmukaista lannoitetta palstalle kuljetettuna.

Koska savimaata ei tarvitse kalkita joka vuosi, jätämme toimenpiteen väliin. Myöskin lannoittamisen suhteen olemme varovaisia. Emme halua olla siinä tilanteessa, että kasvien juuret palavat liikalannoittamisen seurauksena. Nyt maahan heitetyn kanankakka-satsin lisäksi lannoitetta annetaan kasvukaudella kasteluveden mukana. Tarkoituksena on käyttää luonnonmukaisesti nokkoskäytettä, viherlannoitetta ja virtsaa. Luit oikein.

Syksyllä on tarkoitus teettää maan koostumuksen kartoitus eli maa-analyysi. Siksi vasta syksyllä, että kevät on kuulemma ruuhkautunut ammattiviljelijöiden lakisääteisesti teettämien analyysien takia.

Raparperi ja mansikantaimia

Päädyin tänään taas Plantageniin. Ostoslistalla oli kukkia yhteen työjuttuun. Perimmäinen syy oli ehkä alitajuisesti jokin muu. Halusin takaisin viljelyn suunnittelu- ja unelmointivaiheeseen ennen maanmuokkausmielipahaa?

Töihin menevien kasvien lisäksi ostin raparperin (9,90€) ja kolme 6 kpl:n mansikantaimikennoa (a' 7,99). Mansikkalajike - korona - oli mietittynä etukäteen. Suurin osa taimista menee palstalle, mutta jokunen saa jäädä parvekkeelle. No, ajautuihan sinne ostoskärryyn myös muutama parvekekukka...

Savimaan muokkausta

Tänään vappupäivänä päästiin suunnitteluhommista itse asiaan. Maa näyttää urakan jälkeen tältä. Jee!

Maanmuokkaushomma ei ollutkaan yhtään niin työlästä, kun olin pelännyt. Rehkimme miehen kanssa palstalla talikon ja lapion kanssa yhteensä kolme tuntia.

Voi olla, että viime päivien sääolosuhteet mahdollistivat maanmuokkauksen helpohkon toteutuksen. Maan pinta oli ehtinyt kuivua. Pari viikkoa sittenhän palsta oli vielä ihan vetinen, ja vaikutti todella tiiviiltä. Voimaa sai käyttää ainoastaan vanhoja käytäviä ja reunan ruohoaluetta kääntäessä.

Maa-aineksen seassa on runsaasti lieroja. Ihan yhtä kivaa ei ollut huomata voikukan alkuja vähän siellä sun täällä. Toisaalta ne oli helppo kerätä juurineen, kun maahan pääsi käsiksi talikon kanssa. Voikukat ja pari kotiloa laitettiin muovipussissa roskiin.

Ruohosipulilöydös

Muistiinpanoja Kasvimaa kukoistamaan -luennolta

Osallistuin 23.4.Työväenopiston järjestämälle luennolle Kasvimaa kukoistamaan. Luennoitsijana Malmitalolla oli hortonimi ja puutarhaopettaja Kirsi Tuominen. Tässä on otteita tekemistäni muistiinpanoista.

Satoa voi palstalta odottaa keskimäärin

• peruna 1-2kg/m2
• vihannes 1-2kg/rivimetri

Savimaan maanparannus

• 5-10 cm kerros hiekkaa ja 3-5 cm kerros eloperäistä maanparannusainetta sekoitetaan maahan joka kevät tai joka toinen kevät muokkauksen yhteydessä

Eloperäiset maanparannusaineet

• maanparannusturve
• turvemulta
• kompostimulta
• viherlannoitus

Viherlannoitus

• esimerkiksi veriapila, aitohunajakukka, auringonkukka ja tattari (Tuomisen mielestä tattari on paras)
• kannattaa kerätä syksyllä kompostiin

Kateen käyttäminen

• kate suojaa kasvia/maata ja helpottaa hoitoa
• viherkatetta saa ruohosilpusta ja rikkakasveista - pitää huomioida kuitenkin se, että kaikki kasvit eivät tykkää, jos tulee runsaasti typpeä
• muovikatetta voi käyttää esimerkiksi kurpitsan, kurkun ja mansikan viljelyksessä
• puukatetta ei kannata käyttää vihanneksilla puusta lähtevän hajun takia (siirtyy kasviksiin)

Kalkitus

• neutraali maa paras
• sadevesi ei ole nykyään niin hapanta kuin ennen
• kalkkiteollisuus perinteisesti Suomessa vahva, joten kalkin käyttöä markkinoitu runsaasti
• perunamaata ei kalkita
• ylläpitokalkitus 0,7dl/m2/vuosi tai 2-4dl/m2 joka 3-5 vuosi
• savimaalle riittää kalkitus joka 5. vuosi
• myös puun tuhkalla voi kalkita - silloin määrä on 1dl/m2
• kalkitus eri aikaan kuin lannoitus

Lannoitus

• ravinnetilaa voi arvioida esimerkiksi nokkosen, peipin tai jauhosavikan avulla - hyvässä maassa kasvaa rikkaruohoja
• kompostoinnin kautta ravinteet takaisin maahan (esimerkiksi naatit)
• viherkäyte: 10l vettä ja 1kg tuoreita kasviksia (tai 200g kuivattua) - annetaan käydä 2 vkoa
• virtsaa voi hyvin käyttää - laimennussuhde 1:10
• maa-analyysin (n. 50-60€) teettäminen on suositeltavaa - usein maita lannoitetaan liikaa

Lisäksi luennon aiheisiin kuului mm. vuoroviljely, kumppanuuskasvit sekä kasvinsuojelu. Niistä löytyykin hyvin tietoa netistä.

Vastaavalle luennolle osallistumista voi suositella lämpimästi. Asiaa tuli paljon ja selkeästi esiteltynä 1,5 tunnin ajan.

Keltanokka palstaa perustamassa

Kaikki alkaa huhtikuussa 2013

Huhtikuun puolessa välissä tuli tieto palstan vapautumisesta. Olisin saanut kasvimaan yhden vuoden jonotuksen jälkeen jo viime kesänä, mutta koko kesän pituisen ulkomaanmatkan takia en ottanut sitä vastaan. Yksi palsta-alueiden säännöistä pakottaa viljelemään eli ehdotukseni kasvukauden pituisesta kesannosta sai täystyrmäyksen. Jonon pituuden piti alunperin olla 2-3 vuotta. Arvio ei ihan täysin kerro todellista jonotusaikaa, sillä useampi ilmoittaunutut ei kuulemma olekaan enää tarjousajankohtana kiinnostunut tai tavoitettavissa puhelimitse. En saanut käsiini vuoden 2013 jonotustilannetta Helsingissä, mutta viitteitä saa viime vuodelta
Kaupunkiviljelyn tekemästä jonotustilannekatsauksesta.

Yllätyksiä mullan seasta

Maapläntti sijatsee Helsingissä, savisella maaperällä. Savinen maa on ymmärrykseni mukaan tiivis, ja maanparannusta tulee tehdä paljon. Palstan historiasta en tiedä muuta kuin sen, että edellinen viljelijä on ilmeisesti istuttanut palstalle joitakin monivuotisia kasveja. Huhtikuun puolessa välissä maasta puskee ainakin timjamia, minttua ja viinisuolaheinää - mikäli lajinmäärityksessäni en mene ihan metsään. Yrttien lisäksi palstalla on muutama monivuotinen pensas. Tosin näitä maasta sojottavia paljaita tikkuryhmiä en kyennyt tunnistamaan. Yksi saattaisi olla herukka ja yksi on ehkä karviainen.

Googlettamista ja kirjastovierailuja

Kaiken kattavaa tietoa kasvimaalla viljelystä ei ole aivan helppoa löytää. Internetistä ja puutarhaopuksista kootut tiedonmuruset ovat usein myös keskenään ristiriitaisia. Kun kasvimaata perustamassa on täysi noviisi, saa palstan suunnitteluvaiheen tiedonhakuun uppoamaan jopa tunteja päivässä. Mikä hemmetti on heilurihara? Tarvitaanko talikkoa ja kuokkaa? Miten ikinä opin tunnistamaan rikkakasvit? Mistä löydän edullisimmat puutarhanhoitovälineet ja siemenet? Tappaako homehtunut turveruukku taimen? Kuukalenteri, biodynaaminen, täh?

Blogi

Ongelmanratkaisua aarilla -blogi arkistoi kasvimaaan perustamisen vaiheet sekä viljelykauden tapahtumat. Periaatteena on viljellä luonnonmukaisesti ja ostaa välineet mahdollisimman edullisesti.